Mikä ortodoksisuudessa askarruttaa?
Mitä kirkossa voi tehdä tai mihin osallistua? Onko pakko toimia tietyllä tavalla?
Tässä vastauksia joihinkin usein esitettyihin kysymyksiin!
Miksi ortodoksikirkossa seistään jumalanpalveluksessa? Saako istua?
Kirkoissa on perinteisesti seisty rukouksen aikana. Reformaation jälkeen istuimet alkoivat yleistyä. Suomessa ortodoksisissa kirkoissa on istuimia niitä tarvitseville.
Mitä suitsuttaminen tarkoittaa?
Suitsutus auttaa eläytymään rukoukseen. Psalmien kirjassa (Ps. 141:2) laulamme: Nouskoon minun rukoukseni niinkuin suitsutussavu Sinun kasvojesi eteen. Suitsuttamisen historia saattaa nousta jo varhaisempien uskontojen polttouhreista.
Mitä tarkoittaa ortodoksisessa kirkon käytetyn ristin poikkiviiva?
Vino poikkiviiva on käytössä erityisesti Venäjän ortodoksisessa kirkossa. Kreikassa sitä ei juuri risteissä näy. Sen juuret ovat ikonitaiteessa. Alun perin se lienee ollut jalkojen ”jalusta” ristiinnaulitsemisessa. Myöhempi aika on antanut symbolistisia selityksiä.
Saako jumalanpalvelukseen tai ehtoolliseen osallistua kuka tahansa?
Jumalanpalvelukseen ovat kaikki tervetulleita.
Ehtoollinen on seurakunnan jäsenyyden syvin ilmaus. Toistaiseksi eri kirkoilla ei ole täyttä yksimielisyyttä uskosta. Siksi osallistumme ehtoolliseen vain omassa kirkossa.
Miksi tuohuksia sytytetään ikonien eteen ja kuka niitä saa sytyttää?
Kirkkokynttilä (tuohus) on rukouksen vertauskuva. Jokainen on tervetullut sytyttämään.
Miksi alttarin ovet ovat kiinni ja milloin ne avataan?
Varhaisessa kirkossa oli vain alttarikaide, siis ei ”suljettua” ikonostaasia. Se kehittyi 1000 vuoden kuluessa. Uusiin kirkkorakennuksiin rakennetaan nykyään usein matala ikoniseinä. Suomessa alttarin ovet avataan liturgiassa ja usein muissakin palveluksissa.
Miksi hautajaisissa arkun kansi on auki?
Kuolemakin on osa elämää. Arkku auki hyvästelemme vainajan konkreettisesti. Samalla rukouksin saattelemme häntä eteenpäin.
Mikä on ikonin tarkoitus?
Ikoni tulee kreikan kuvaa tarkoittavasta sanasta. Ikonit kuvaavat pyhiä ihmisiä ja Raamatun tapahtumia. Ne kertovat Jumalan huolenpidosta ja rakkaudesta.
Kuka on Sofia?
Sofiassa on Pyhän Viisauden kappeli. Tämä Pyhä Viisaus (Hagia Sofia) on Kristus, meidän uskomme lähde. Kuuluisin samanniminen pyhäkkö on Hagia Sofian katedraali Istanbulissa.
Pyhien ihmisten joukossa on marttyyri Sofia, jonka muistopäivää vietetään 17.9.
Miksi paastotaan ja mitä paaston aikana saa syödä?
Paasto kuuluu useimpiin hengellisiin perinteisiin eri uskonnoissa. Se on hengellistä harjoitusta, puhdistautumista ja pyrkimystä holistiseen ihmisyyteen. Yleensä paaston aikana syödään vain kasvisruokaa. Pohjoisessa Euroopassa entisaikaan talvella oli niukasti kasviksia. Siksi kala on meilläkin tavallista paastoaikana.
Miksi ikoneita ja ristiä suudellaan? Miksi niiden edessä kumarretaan?
Kumartaminen ja suutelu ovat syvällisiä kunnioituksen ja rakkauden ilmauksia. Ylistämme Kristusta, sekä kunnioitamme pyhiä ihmisiä.
Miksi jumalanpalveluksessa ei lauleta virsiä?
Kirkkolaulun pohjalla on yhä Raamatun 150 psalmia, joita jo Jeesuksen aikana luettiin ja laulettiin. Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa kuoro ja kansa laulavat muitakin kirkkoveisuja. Niitä voisi kutsua myös virsiksi.
Miksi morsiuspari kruunataan hääseremoniassa?
Antiikin maailmassa olympiakisojen voittajan päähän pantiin seppele. Samoin niitä alettiin panna vihittävien päähän juhlan ja ”voiton” kunniaksi. Myöhemmin seppele muuttui kruunuksi. Nykyään kukkia saa talvellakin. Siksi voitaisiin palata vanhaan käytäntöön, kun elämme demokraattisessa yhteiskunnassa.
Tekeekö ortodoksinen kirkko lähetystyötä?
Jokainen ihminen jo olemuksellaan kertoo vakaumuksestaan ja elämäntavastaan. Myös kristillinen kirkko välittää aina omaa uskoaan ja maailmankatsomustaan. Se ei saa olla toisen ylipuhumista, vaan kohtaamista, jakamista ja rakkautta.
Voiko ortodoksisuuteen kääntyä?
Ortodoksinen kirkko ei käännytä eikä houkuttele ketään. Mutta se toivottaa tervetulleeksi ihmisen, joka etsijänä ja avoimella mielellä haluaa siihen liittyä.
Mitä eroa on eri patriarkaateilla?
Eri puolilla maailmaa on yli 15 itsenäistä ortodoksista kirkkoa. Historiallisesti vanhimpia niistä kutsutaan patriarkaateiksi, nuorempia paikallisiksi kirkoiksi. Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen kirkko, ja osa Konstantinopolin patriarkaattia. Kaikkia yhdistää sama yhteinen usko ja liturginen elämä.