Sofiassa kokoontui ortodoksisen kirkon oma kirkolliskokous marraskuun viimeisellä viikolla. Oli suuri ilo nähdä sen jäsenten, maallikoiden ja pappien, yhdessä olevan innolla asioidensa kimpussa.
Kyllä kirkolla on toivoa, kun kokouksen jäsenet kulkivat valiokunnista täysistuntoihin respan aulan läpi asiaansa sitoutuneesti ja valoisalla mielellä. ”Me kehitämme omaa kirkkoamme,” tämä oli jokaisen huulilla.
Yli 100 vuoteen kokous oli Helsingissä ensimmäistä kertaa. Myös uuden arkkipiispan johdolla. Ilmapiiri on vapautunut. Katse eteenpäin. Eri valiokunnat onnistuivat viisaasti sorvaamaan yhteistä linjaa kirkossa eteenpäin, vaikka useat asiat olivat etukäteen vajavasti valmisteltu.
Tämä merkitsee toivoa 2000-luvun kirkon tulevaisuudelle. On myös tärkeää muistaa, että idän ortodoksien keskuudessa oma kirkkomme on ainoa, jossa toteutuu demokraattinen hallinto. Siinä on tilaa erilaisille näkemyksille, mutta samalla aitoa pyrkimystä koko kirkon hengellisen perustehtävän toteuttamiselle yhteisesti.
Tulevaisuudessa kuitenkin piisaa tarvetta hallinnon yksinkertaistamiselle. Samalla selvää tarvetta piispojen ja pappien vaikutus- ja päätäntävallan asteittaiselle vähentämiselle ja maallikoiden osuuden lisäämiselle. Mutta tästä on mainiota jatkaa.
Isä Ambrosius
28.11.2025