Miten löydämme henkistä tasapainoa, mielenrauhaa, levollisuutta? Nämä ovat ihmisen ikuisia kysymyksiä.
Kristillinen yhtenäiskulttuuri on aikoinaan antanut selkeät raamit moraalille ja ajattelulle. Samoin erittäin pelkistetyn sielunpelastusohjelman. Armo ja Jeesus sydämessä kuolinhetkellä turvaa matkan tuonpuoleiseen.
Toista se on tänään. Rauhoittavia pillereitä syö suuri osa suomalaisista. Jonot terapeuteille ovat kasvamassa. Samaan aikaan runsaat kirkosta eroamiset kertovat laitostuneiden kirkkojen byrokraattisuudesta. Maallistumisesta, sekularisaatiosta, on tullut sille selitys. Oikeasti se on kumminkin vain kuvausta siitä missä mennään.
Tänään meidän on nähtävä myös vastakkainen kehityskulku. Enenevä määrä nuorisoa hakee holistista elämännäkemystä. Vihreä liike, meditoijat ja joogan harrastajat ovat siinä olleet etujoukoissa. Mystiikka on tuonut myös ortodoksisen hengellisyyden osaksi tätä ”sekularisaation” jälkeistä uskonnon renessanssia.
Yhä on totta se, että ”ihminen ei elä ainoastaan leivästä”. Kun käyn vaihtoehtoisten uususkonnollisten yhteisöjen Minä olen ja Hengen ja tiedon -messuilla Helsingissä, minua ei yllätä, että ne ovat pullollaan henkisiä etsijöitä. Heitä yhdistää käsitys ihmisen henkisestä ja hengellisestä perusolemuksesta, jatkuva pyrkimys ylittää raja näkyvän ja näkymättömän välillä, löytää eväitä ihmisen kasvuun ja kirkastumiseen. Jeesus itsekin sanoi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Totuus on ennemminkin prosessi kuin joki dogmatiikan valmis oppikirja.
Minkälaisessa yhteisöllisyydessä tämä voi toteutua? Uususkonnollisissa ryhmissä tänään se usein spontaanillakin tavalla on yhteisöllistä matkaa, keskinäistä jakamista, yhdessä ihmettelyä, pyhän kohtaamista. Näkyvä ja näkymätön ovat sisäkkäin. Pysähtymisen ja hiljentymisen kautta löytyy Jumalan hyvyys ja rakkaus sydämessä. Sitä on kauneus, jota mystiikan tiellä saamme vahvistaa myös ympärillämme, elämän kunnioituksessa.
Olen elämäni varrella lukenut runsaasti pyhien isien ja äitien hengellisiä opetuksia. Yllättävän voimakkaasti minut tempasi nyt mukaansa taloustieteilijä Anne Brunilan äsken ilmestynyt kirja tiibetiläisestä munkista Gelek Jinpasta (s.1967). Hänen matkansa itäisen Tiibetin köyhästä kylästä pakolaisena Nepaliin ja lopulta merkittävän luostarin johtajaksi Ranskassa on kiehtova kertomus. Tämä lama edustaa buddhalaisuutta edeltävää Tiibetin Bön -uskontoa ja dialektiikkaa.
Ihmisen tie totuuteen, tasapainoon ja onnellisuuteen on suuressa määrin yhteinen maailmankatsomuksellisista eroista huolimatta. Matka edellyttää työtä ja ponnistelua. Vastoinkäymiset pysäyttävät ja panevat miettimään mikä elämässä on tärkeintä. Onneksi meillä on runsaasti esikuvia ja opastajia eri hengellisissä perinteissä. Siitä Brunilan tuore teos on yksi vahva esitys.
Nagru Gelek Jinpa with Anne Brunila. The Magical Journey to the Path of Enlightenment. Helsinki, 2023.
https://bonwisdom-books.company.site/THE-MAGICAL-JOURNEY-to-the-Path-of-Enlightenment-p548529070
