Mitä yhteistä on juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla? Iso kysymys Lähi-idän nykyisessä poliittisessa myllerryksessä. Vastausta tähän ei ole vaikea löytää. Päinvastoin.
Näillä kolmella uskonnolla on yhteiset juuret usean vuosituhannen historiassa. Itse asiassa vielä paljon enemmän. Niillä kaikilla on sama Jumala. Kirjailija Simone Weil on kirjoittanut tähän liittyen vertauskuvallisesti Nooan kolmesta pojasta.
Vanha testamentti on meille kaikille yhteinen. Sen pohjalta hyvin voimme puhua ”Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalasta”. Heidän hengellinen perintönsä on jatkuvasti kannatellut meitä eteenpäin.
Totta on tietysti sekin, että varhainen kristillinen kirkko irtaantui juutalaisuudesta omaksi yhteisökseen. Nuoren Muhammedin mentorina oli ortodoksinen pappi 500-luvun lopulla, kunnes hän alkoi saada omia hengellisiä näkyjään.
Historian kirjoituksessa mikään näistä kolmesta uskonnosta ei Lähi-idässä saa puhtaita papereita. Kristillisen kirkon vaiheet valtiokirkkona 300-luvulta eteenpäin ja erityisesti ristiretkien aika ovat surullista luettavaa. Samaa voisi sanoa tämän päivän poliittisesta islamista ja sen ääriliikkeistä. Tai juutalaisten suhteesta palestiinalaisiin.
Suomessa elämme kaukana Lähi-idän konflikteista. Mutta media tuo ne meidän jokaisen olohuoneeseen. Globaalissa maailmassa olemme muutoinkin monella tavoin samassa veneessä. On aika puhdistaa mielemme historian painolastista. Yhtä tärkeää on viholliskuvien sijaan löytää uudestaan ja ottaa vakavasti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteiset juuret. Sieltä on meille jokaiselle runsaasti opetusta ja esikuvia rauhasta, lähimmäisyydestä ja rakkaudesta, joka ylittää kaikki raja-aidat.
Tähän liittyen Sofian kulttuurikeskuksessa Itä-Helsingissä alkaa sunnuntaina 24.2. kolmen seminaarin sarja otsikolla ABRAHAMIN LAPSET. Silloin pohdimme juutalaisuuden keskeistä sisältöä sekä sen rikasta henkistä ja hengellistä perintöä. Se elää upeasti myös Suomessa. Kristillinen kirkko on rakentunut sen vuosituhantiselle syvän hengellisen tradition pohjalle.
Seuraavissa seminaareissa maalis- ja huhtikuussa tarkastelemme varhaisen kirkon rakentumista sekä islamin hengellistä ja kulttuurista eetosta. Seminaarit ovat kaikille avoimia.
